Mania (innostus, intohimo, kiihkeys) pyöräilyyn sai liikkeelle heinäkuisena maanantaina viiden hengen mutta neljän pyörän (yksi tandem) ryhmän Heinolasta kohti Mäntyharjua. Aino, Laura, Sirkka-Liisa ja Onni – ikähaarukka alle 30v yli 70v – lähtivät testaamaan kuntoaan suunnittelemalleni reitille Heinolan kk- Hirvisalo- Ahvenisto – Nurmaa-Mäntyharju- Miekankoski-Kuortti-Lusi-kk-Heinola. Pulssi nousi ja maitohappo jylläsi kun pyöritimme ratasta ylämäissä yksi toisensa jälkeen. Lyhyemmät ja pidemmät tauot palauttivat suoritustason nopeasti ja kun mukana oli ponnisteluja pelkäämätöntä porukkaa niin tunnelma pysyi koko retken ajan iloisena.
Menomatkalla kävimme tutustumassa Pirunkirkkoon ja Ketturiutan leiripaikkaan sekä Ahveniston kyläkauppabaarin tunnelmaan.
Illansuussa saavuimme ensimmäiseen yöpaikkaan Hietasen lomamökeille Vuohijärven rannassa.
Illalla vielä soutuhetki lähisaareen ja kaiken päätteeksi saunomista. Tiistaina startattiin tavoitteena runsaan 20 km:n pyöräily Mäntyharjun keskustaan. Matkalla poikettiin ”maankuululle” Nurmaan tanssilavalle, Tyryn viinitilalle ja Virransalmen museosillalle
[galleria id=56]
Mäntyharjun keskustassa oli kaupankäynti vilkkaimmillaan ja lounasravintolassa istumapaikat jonotuslistalla. Matkalla keskustasta yöpymispaikkaamme Partiomökille poikkesimme Korsumuseoon. Taiteen harrastajille oli tarjolla taidekeskus Salmelan näyttelyt.
Partiomökin makoisten löylyjen jälkeen tandem-tytöt eli minä ja Aino lähdimme takaisin keskustaan katsomaan Mäntyharjun kesäteatterin esitystä Kätkäläinen ja kaupungin valot. Esitys oli perinteinen pienen teatterin voimainnäyte – ja asiaanhan kuuluu tietenkin vesisade toisen näytöksen aluksi. Takaisin Partiomökillä matkamittari näytti kahden päivän saldoksi 119 km.
Keskiviikkona kohti kotia. Ensimmäinen tauko Miekankosken Uittotuvalla. Tarjolla taidetta ja tavaraa. Ja renkaanvaihtoa juuri kun piti jatkaa matkaa – tandemin takapyörä nimittäin oli tyhjentynyt tauon aikana. Toiset ottivat etumatkaa jatkaen museotietä pitkin kohti Koirakiveä ja Kuorttia, minä ja Aino suuntasimme renkaanvaihdon jälkeen suoraan 5-tielle ja kiihdytimme tuhatta ja sataa eli mahdollisimman nopeasti pois vilkkaan liikenteen ja tietyömaiden seasta Kuortin ABC:lle. Jälleen porukka koossa ja vanhaa tietä Kuortin kylän kautta Paason Piristeeseen. Piristettä pannusta ja pullasta, nimet postilaatikkopyöräilyn suoritusvihkoon ja paanalle. Lusin suoralla pysähdyimme jälleen postilaatikkopyöräilyn laatikolle ja kirkonkylässä olikin jo ensimmäisten jäähyväisten aika. Sirkka-Liisa vakuutteli tyytyväisyyttään reissuun ja toivotteli hyvää loppumatkaa.
Ja sitten se tärkein tekijä eli säätila: aurinkoista ja puolipilvistä, heikkoa sadetta tiistai iltana ja yöllä. Keskiviikkona taivas repesi vesisateeseen sen jälkeen kun kaikki olimme kotona. Meillä oli monella tavalla Onni/onni matkassa. Ensi vuonna heinäkuussa sama reitti uusille (ja vanhoille) cyclomaanikoille.
Outi